lauantai 27. kesäkuuta 2015

Niin samanlaista, niin erilaista

Vesikanaalissa virtaa raikas vuoriston vesi. Kasteluvesi pulppuaa kolmesta letkusta pihaan. Kuiva maa imee ahnaasti veden ja juuri leikattu nurmikko näyttää kasvavan. Pihan vaaleanpunaiset Oleanderit ja oranssinkeltaiset Kannat kukkivat vesikanaalin reunustalla ja antavat suojan tieltä. On tulossa lämmin päivä, aamusta jo 28 astetta.

Mithat usta pysäköi vanhan Opel Astran tielle kanaalin viereen. Astelee verkkain askelin portista pihalle ja kävelee suoraan terassin takaosaan olohuoneen ovelle. Ruskettuneet kasvot ja silmien katse on väsyneen oloinen kun hän hymyilee ja toivottaa hyvää huomenta. Hän on syönyt aamiaisen ennen auringon nousua ja nukahtanut neljän maissa. On kuukauden mittainen paaston aika (Ramadan).

Mithat usta on saanut olohuoneen laatoituksen puoleen väliin kun perjantaipäivän rukouskutsu kaikuu moskeijasta. Hän keskeyttää työn, käynnistää Opelin ja ajaa moskeijalle, jonne jo moni kyläläinen ja ohiajava on parkkeerannut autonsa. Puolentoista tunnin jälkeen hän nuijii olohuoneen laattoja lattiaan. 

Hän ei syö, hän ei juo, eikä polta tupakkaa päivän aikana. Aurinko paistaa jo viistosti terassille kun Mithat usta saa työnsä tehtyä, huomiselle jää saumaus ja jalkalistojen asentaminen. Aurinko laskee klo 20:20 ja sitä ennen hän ehtii ottaa kotona pienet torkut ja aloittaa ruokailun klo 20:30.