Lomalla Çamyuvassa, kuuma tuuli puhaltaa

Eilen se alkoi. Tuuli muuttui kuumaksi, niin kuumaksi, että se saa ihon kananlihalle. Tuuli taivuttaa korkeita palmuja ja riepottaa pensaita. Kuivuneita oksia putoilee maahan. Alkoi kesän kuuma aika, jota olemme jo odotelleet. Tänään lämpötila nousee aamun 30 asteesta 38 asteeseen. Ennusteiden mukaan parin viikon aikana lämpötila saattaa nousta 40 ja jopa 45 asteeseen. Yöllä lämpötila laskee n. 10 astetta.

Kuuma ilma tuo tullessaan kuuman ilman hyönteisiä kuten pistiäisen, jolle olemme antaneet nimen 'riippujalka' Se lentää avonaisista ikkunoista sisään etsiäkseen paikkaa, johon rakentaa pikkusormen vahvuisia savitorneja. Savitorniin se tainnuttaa hyönteisiä toukilleen, jotka se munii. Sitten se rakentaa päälle vielä kannen. Toukkalapset jäävät kasvamaan savitorneihin hyönteisruoan kanssa.

Vaaleanpunaiset  5cm-15cm pituiset kekot ilmaantuvat seinille metsästämään hämähäkkejä ja muita hyönteisiä illan jo hämärtyessä. Vihreä iloisesti pörräävä litteä sentin mittainen ja alhaalla lentävä metsäluteen näköinen hyönteinen etsii myös osaansa ja paikkaansa.

Ruusut aukeavat kukkaan mutta kukat lakastuvat jo päivän aikana.  Oleanderit lopettelevat keväällä alkanutta kukintaansa. Nyt on Kiinanruusujen aika. Ne rakastavat kuumuutta, kukkivat ja kaksinkertaistavat kukkiensa koon.

Sateita ei ole odotettavissa. Ukkoskuurot saattavat jyllätä Tahtalidağ vuoren rinteillä valtavalla kuminalla.  Rannikolle asti ukkoskuuro kuitenkin yltää harvoin. Sateita on odotettavissa marraskuun lopulla.

Eila

KLEOPATRA ALAIYE, rakenteilla oleva City koti Alanyassa

Parvekkeeltamme katselen satametriä Kleopatrarannan suuntaan noussutta kuusi kerroksista uutta City kotia, Kleopatra Alaiyea. Pihalle astellessani hämmästyn sen tyylikästä ilmettä ja pihan jo saamaa rauhallista henkeä keskellä kaikkea, ravintoloita, kauppoja, elämää. 

Kodit ovat reilunkokoisia yhden makuuhuoneen ja olohuonekeittiön koteja, joita kruunaavat isot parvekkeet. Parvekkeille mahtuu mukavasti iso ruokapöytä sekä oleiluun sohvaryhmä. Asuntojen materiaalit ja värit miellyttävät, valkoista, beessiä, mustaa. Sinne on helppo lisätä oma tehosteväri verhojen ja huonekalujen kanssa. Näyttely huoneisto on valmiina.

Kleopatra Alaiye kodit ovat niille, jotka haluavat asua keskeisellä paikalla, lähellä kaikkia kaupungin palveluita ja kansainvälishenkisen Kleopatrarannan tuntumassa. 

City kodit eivät tarjoa itsessään kauempana olevien asuinalueiden näköaloja, tennistä, lentopalloa, hamamia, ravintoloita. 

Kleopatra Alaiyessa on piha uima-allas, sauna ja kuntosali ja talviaikanakin ympärillä elämää.

Rakentaminen on etuajassa ja valmistuu syyspuolella. 

Eila

Hyvin viilennetty valkoviini

Aurinko on lämmittänyt pitkään City kodin parveketta ja siirtynyt nyt jo lounaaseen. Ilma on kostea ja lämpöä + 36.  Kaadan lasiin hyvin viilennettyä kuivaa, nuorta ja hedelmäistä Pamukkale Harman valkoviiniä. Puolentoistalitran kokoisessa pullossa viiniä suositellaan nautittavaksi kalan ja kanan kanssa, hinta n. 7,5€. Viini on yksi valinnoistani.

Turkki on 6. suurin viinirypäleitten tuottaja maailmassa. Vain pienen pieni osa käytetään viinintuotantoon. Suurin osa nautitaan tuoreina, rusinoina, mehuina ja siirappina.

Viiniä nykyisen Turkin alueella on valmistettu tuhansia vuosia. Turkin tasavallan vuonna 1923 perustanut Atatürk oli kiinnostunut viineistä ja kutsui ranskalaiset asiantuntijat kehittämään Turkin viinituotantoa. Tällöin syntyivät yhtiöt Kavaklidere ja Doluca, jotka ovat vielä nykyäänkin suurimpia viininvalmistajia.

Merkittävä muutos tapahtui kun Doluca alkoi kasvattaa ranskalaisia rypälelajikkeita 1990-luvulla, kuten Sauvignon Blanc, Chardonnay, Cabernet Sauvignon, Merlot. 

Muuttaessamme vuonna 1991 Turkkiin nautiskelimme vain Dolucan ja Kavaklideren viinejä, jotka olivat siihen aikaan halpoja. Kevyet turkkilaiset liköörit olivat myös niin halpoja, että muurinpohja letut saivat vadelmahillon lisäksi aina roiskauksen vadelmalikööriä. Muiden viinien kokeilut tuottivat yleensä pahan pettymyksen, eikä niitä voinut käyttää edes ruokaan. Näin tapahtuu nykyäänkin ihan halvoissa viineissä mutta kokeilemallahan se vain selviää. Suosin metallikorkkisia viinipulloja.

Joka tapauksessa viinien laatu ja valikoima on parantunut Turkissa vaikka edelleen on vaikea löytää hyvää hintalaatu suhdetta varsinkin punaviineissä, joita on pakko viilentää reilusti ennen nauttimista.

Eila

Lomalla Çamyuvassa, punainen palmukärsäkäs

Istumme iltaa olohuoneen puoleisella terassilla. Kaskaitten siritys on vaiennut. Iltatuulessa kahisevat palmut ja tuuli tuo mukanaan valkoisten kukkien tuoksun. Naapureista kantautuu myöhäisen iltaruokailun ääniä. Alin pihalla miehet rappaavat terassin seinämiä.

Terassin valossa näemme jonkun ötökän liikkuvan. Iso torakka? Kari karjaisee: "pahempi".

Kaksi vuotta sitten tutustuimme punaiseen palmukärsäkkääseen, (Red Palm Weevil, rhynchophorus ferrugineus), joka lopulta tappoi pihaltamme yli 20 vuotta vanhan kauniin koristepalmun, jonka lehvät olivat 4 metriä pitkät.

Kärsäkäs on 2-5cm pitkä, punakirjava. Se munii palmuun n. 200 munaa, joista kuoriutuvat toukat syövät palmun ydintä. Palmu heikkenee ja lopulta kuolee. Kärsäkäs on erikoistunut tiettyihin palmulajeihin kuten kookos,- taateli,- öljypalmuihin.

Kärsäkäs on lähtöisin Aasiasta. Espanjasta se tavattiin 1994, Ranskasta 2006, Amerikasta 2010 ja se on nyt levinnyt koko Välimeren alueelle. ( tiedot: Wikipedia )

Pihallamme on vielä kolme yli 20 vuotta vanhaa istuttamaamme palmua, joista kaksi nousee yli kymmenen metrin korkeuteen.

Eila

Lomalla Çamyuvassa

Kylä on jo herännyt aamun askareisiin kun vielä loikoilen sängyssä. Yläkerran ikkunat ja ovet ovat auki niin, että viilentävä tuuli pääsee sisälle. Makuuhuoneen ilmastointilaite on suljettu jo ennen kuutta samaan aikaan kun katuvalo sammui tiellä ja linnut aloittivat aamuviserryksen.

Kuulen naapureiden tutut äänet astellessani alakertaan. Terassille tullessani Faruk huikkaa huomenen ja samalla huomaan Serapin ja Uwen menneen jo aamu-uinnille. 

Seinänaapurista tulvahtaa friteeratun juustopiirakan tuoksu.

Taivas on kirkkaan sininen Tahtalidağ vuoren yllä. Vuoren harmaan kalju huippu, jota ei ole viikkoon näkynyt kostean ilman vuoksi siintelee nyt auringongossa. Eilisen ukkosen jyrähtelyn jälkeen ilma on muuttunut kuivemmaksi ja tuulee. Sää lämpenee. Tuulee niin, että Kaskaitten siritys sekoittuu kuivien palmun lehvien kohinaan. 

Naapurin Ali on tullut Norjasta ja laajentaa terassejaan. Ali haluaa aina vain isompaa, keittiötä, terassia.

Ali myöntää itsekin tämän olevan sitä turkkilaista viisautta tarkastelllessaan tuloksia.

Iltaisin kunnalla päivän töitä tehneet miehet tulevat Alille töihin ja jatkavat aina yö myöhään urakalla töitä.

Odotamme hänen rakentavan kauniin aidan pihansa ympärille. Ali kurtistaa kulmiaan, ei vielä ole aidan vuoro.

Alia vastapäätä tien toiselle puolelle olevaan kotiinsa ovat tulleet Tanskasta turkkilainen opettajapariskunta Sonay ja Faruk sekä heidän tyttärensä Ceren. Hekin tekevät isoa remonttia ja uusivat keittiön, kylpyhuoneen ja kaakeloivat olohuoneen lattian. Ceren nukkuu yönsä kotimme alakerrassa remontin takia ja viimeistään siinä vaiheessa kun keitän aamiaisen jälkeen tummapaahtoista Presidentti kahvia istuu Sonay terassillamme poltellen tupakkaa, odotellen kahvin valumista ja kertoillen edellisen päivän kuulumiset.

Eila

Üzümlü köy, retki vuoristoon

Aamupäivä on jo ehtinyt pitkälle kun nousemme ystävien kanssa auringon kuumentamaan autoon
ajaaksemme vuorille. Miehet katselevat tuumaillen karttaa ja päättävät suunnan.

Auto hurahtaa liikkeelle ja ilmastointilaite alkaa hitaasti viilentää ilmaa. 

Ajamme 25 metrin tietä kohden Dimçay jokea ja seuraamme sen vasenta reunaa. Korkeat asuintalot   

jäävät  taakse ja hetken näemme virtaavaa vettä jonka jälkeen alkaa joen peittävät ravintolat, sillat, liukumäet, auringonottoterassit. Ajamme eteenpäin ja risteyksistä valitsemme oikeanpuoleisen tien.

Pysähdymme altaalle johon kootaan vesi voimala käyttöön. Jatkamme matkaa kiumurtelevaa, kapeaa ja huonokuntoista tietä, joka nousee ylös Üzümlü köyn kylään. Kuiva maa hohkaa kuumuutta ja tien reunan kasvit ovat auringon polttamat. Kun käy tuulenvire mäntymetsä tuoksuu. Ylhäällä rinteellä kimaltelevat moskeijan kupolit. Tarkkasilmäinen saattaa huomata isonpuoleisen liskon luikahtavan tien reunalla tai haukan levittävän siipensä lentoon, nousevan ylös ja häipyvän näköpiiristä. 

Tie nousee jyrkästi ja sen vasemmalle puolelle on rakennettu punertavista luonnon kivistä korkea pengermä. Kivet ovat kuin isoja kuivuneita rusinoita ja pengermällä kasvavat nuoret omenapuut ja päärynäpuut. Omenat ovat saaneet pienen punan vihreisiin kylkiinsä ja pienet päärynät riippuvat puissa vaalean vihreinä. Pengermälle pääsee kolmen askeleen tikkailla. Toteutamme ajatuksen ystävällisestä varkaudesta ja jätämme kivetykselle maksun poimimistamme hedelmistä. 

Palatessamme takaisin kohden Alanyan keskustaa, jätämme taaksemme rinteet, joilla on moni alanyalainen vaellellut ja tiet jotka johtavat isovanhempien maille. 

Eila